IHKU-haittakustannuslaskurilla voidaan arvioida suuntaa-antavasti päästövähennystoimenpiteistä seuraavat rahalliset hyödyt. Malli on tarkoitettu ensisijaisesti asiantuntijakäyttöön

Aloita valitsemalla kunta tästä



🛈

Päästövähennykset


Arvioi alla oleviin soluihin päästövähennyksen määrä tonneina vuodessa (t/a). Apua arviointiin saat painamalla ylälaidan "Lisätietoa"-painiketta.

Matalan päästökorkeuden lähteet

Suluissa kunnan laskennalliset päästöt vuonna 2015. Tieliikenteen päästöt sisältävät vain kunnan hoitamalla katuverkostolla tapahtuvat päästöt (eli ei maantieliikennettä). Lisätietoa saat siirtämällä kursorin kunkin sektoritekstin päälle.

Korkean päästökorkeuden lähteet

Voimalaitokset ja teollisuus, PM2.5

Voimalaitokset ja teollisuus, SO2

Voimalaitokset ja teollisuus, NOX

Takaisin laskuriin

IHKU-Haittakustannuslaskuri

Terveyshaittojen kustannuksista

Vaikka IHKU-malli laskee myös sairastumisiin liittyviä haittakustannuksia, muodostavat ennenaikaisten kuolemien kustannukset valtaosan kokonaisuudesta. Alkuperäisessä hankkeessa käytettiin ennenaikaiselle kuolemalle kahta VOLY- (Value of Life Year) ja yhtä VSL (Value of Statistical Life) -arvoa (Alla VOLY1, VOLY2, VSL1). Arvot ovat samoja mitä on käytetty monissa merkittävissä eurooppalaisissa tutkimuksissa (EEA 2009, EEA 2014, CAFE 2005), jotta IHKU-mallin tulokset olisivat vertailukelpoisia niiden kanssa. Arvot ovat alun perin Euroopan komission NewExt -tutkimuksesta vuodelta 2000. Siinä selvitettiin ihmisten halukkuutta maksaa kuolemanriskin pienestä alenemisesta joko välittömästi tai 70 vuoden iässä. Kyselyistä johdettiin sekä tilastollisen elinvuoden että elämän hinta. Käytettäessä arvoja myöhemmissä tutkimuksissa (myös IHKUssa) VOLY ja VSL -luvut on inflaatiokorjattu, mutta niissä ei ole huomioitu tulotason kasvun vaikutusta ihmisten maksuhalukkuuteen. IHKU-loppuraportissa todettiin, että korjaamalla arvot tulotason muutoksella, ne olisivat vajaa 60 % nyt käytettyjä korkeammat. Tämä tarkoittaa, että mallissa käytettyjä terveyshaittakustannuksia voidaan pitää aliarvioina. Lisäksi useissa uudemmissa tutkimuksissa erityisesti VSL-arvot ovat olleet huomattavasti IHKUssa käytettyjä korkeampia. OECD:n (2012) tekemässä meta-analyysissä suositellaan EU-maille keskimäärin 3,6 milj. USD VSL-arvoa (vuoden 2005 rahassa). Muutettuna nykyrahaksi ja suhteutettuna Suomen tulotasoon tämä olisi selvästi enemmän. Yhteispohjoismaisessa hankkeessa (päivitys tutkimukseen Lindhjem et al. 2011) ollaan parhaillaan selvittämässä Pohjoismaille sopivaa VSL -arvoa. Alustavaa tulosta 3,5 milj. € on käytetty IHKU -laskurin toisena arvona (VSL2).

  • VOLY1 (Value Of Life Year) 69 000 €,
  • VOLY2 (Value Of Life Year) 160 000 €
  • VSL1 (Value of Statistical Life) 2,7 milj. €
  • VSL2 (Value of Statistical Life) 3,5 milj. €
  • Lähteet:

  • EEA, 2009. EC4MACS project websites. Conclusions at http://www.ec4macs.eu/downloads/reports/InterimAssessment/EC4MACS-InterimAssessmentchap5. pdf
  • EEA 2014. Costs of air pollution from European industrial facilities 2008-2012. – and updated assessment. European Environment Agency, Technical report 20
  • Hurley F, Hunt A, Cowie H, Holland M, Miller B, Pye S, Watkiss S. 2005. Methodology for the costbenefit analysis for CAFE. Volume 2: Health Impact Assessment. AEAT/ED51014/Methodology vol. 2, issue 2.
  • Lindhjem H., Navrud S., Braathen N. A. & Biausque V. 2011. Valuing Mortality Risk Reductions from Environmental, Transport, and Health Policies: A Global Meta-Analysis of Stated Preference Studies. Risk Analysis, Vol. 31, No. 9, 2011 DOI: 10.1111/j.1539-6924.2011.01694.x
  • OECD (2012), Mortality Risk Valuation in Environment, Health and Transport Policies, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/9789264130807-en.
  • Apuja päästöjen laskemiseen

    Tieliikenne, PM2.5

    Pakokaasujen hiukkaspäästöistä valtaosa on kokoluokaltaan PM2.5 -hiukkasia. Katupöly taas sisältää lähinnä karkeita hiukkasia. Arviolta noin 8-9% katupölyn PM10:stä on PM2.5 -hiukkasia.

    Pakokaasujen hiukkaspäästöjä säädellään EURO-luokituksella, jonka raja-arvot on säädetty henkilöautoilla ajokilometriä ja raskaalla liikenteellä kilowattituntia kohden. Raja-arvot löytyvät esim. täältä: Wikipedia/Euro-päästöluokitukset

    Katupölyä syntyy tien, renkaiden, jarrujen ja hiekoitushiekan kulumisesta, sekä ns. resuspensiosta, kun autojen renkaat nostattavat kadulla olevaa pölyä uudelleen ilmaan. Päästöihin vaikuttaa moni tekijä, kuten säätila, nastarenkaiden määrä ja tien kunnossapito-/puhdistustoimet. Karkeasti arvioituna vuoden yli laskettu keskimääräinen PM2.5 -päästö Suomessa olisi henkilöautoille noin 10 mg/km ja raskaalle liikenteelle 100 mg/km. Käytössä olevien päästövähennyskeinojen tehokkuutta on arvioitu esim. Suomen akatemian rahoittamassa BATMAN-hankkeessa ( Ilmansuojelulehti 1 2019 s.16-21 )

    Työkoneet, PM2.5

    Työkoneiden pakokaasupäästöjä säädellään Stage-luokituksella, joka muistuttaa raskaiden ajoneuvojen EURO-luokitusta. Stage-luokkien päästöraja-arvot löytyvät mm. täältä: http://www.koneluokitus.fi/paastot.php

    Työkoneluokkien nimellistehoja, kuormitusasteita ja energiankulutuksia löytyy mm. VTT:n TYKO-mallista .

    Esimerkki:

    Kaivinkoneen nimellisteho on 100 kW, kuormitusaste keskimäärin 0,3 ja sitä käytetään 160 tuntia kuukaudessa. 2000-luvun alun Stage II -luokan kaivinkoneella hiukkaspäästöt olisivat noin 100 x 0,3 x 160 x 12 x 0,3 = 17280 g vuodessa. Uudella Stage IV -luokan kaivinkoneella vastaavassa tilanteessa hiukkaspäästöt olisivat noin 100 x 0,3 x 160 x 12 x 0,025 = 1440 g vuodessa. Valtaosa hiukkasten kokonaismassasta on PM2.5 -hiukkasia.

    Pientalojen takat ja kiukaat, PM2.5

    Takkojen ja puukiukaiden hiukkaspäästöissä on suurta vaihtelua, riippuen laitteesta ja käyttötavasta. Keskimäärin uusissa laitteissa on pienemmät päästöt kuin vanhoissa, ja varaavissa takoissa on pienemmät päästöt kuin puukiukaissa. Kaupunkialueella varaavissa takoissa kuluu keskimäärin puuta noin 1,5 p-m3 vuodessa per talous. Maaseudulla käyttö on selvästi runsaampaa. Lämmitettäessä puukiuas kerran viikossa, vuotuinen puunkäyttö on myös noin 1,5 p-m3.

    Varaavien takkojen PM2.5 -päästöt ovat tyypillisillä suomalaisilla laitteillla noin noin 0,3-0,7 kg/p-m3 ja puukiukaiden noin 0,7-1,5 kg/p-m3.

    Kesämökkien takat ja kiukaat, PM2.5

    Takkojen ja puukiukaiden hiukkaspäästöissä on suurta vaihtelua, riippuen laitteesta ja käyttötavasta. Keskimäärin uusissa laitteissa on pienemmät päästöt kuin vanhoissa, ja varaavissa takoissa on pienemmät päästöt kuin puukiukaissa. Kaupunkialueella varaavissa takoissa kuluu pilkkeitä keskimäärin noin 1,5 p-m3 vuodessa per talous. Maaseudulla käyttö on selvästi runsaampaa. Lämmitettäessä puukiuas kerran viikossa, vuotuinen puunkäyttö on myös noin 1,5 p-m3.

    Varaavien takkojen PM2.5 -päästöt ovat tyypillisillä suomalaisilla laitteillla noin noin 0,3-0,7 kg/p-m3 ja puukiukaiden noin 0,7-1,5 kg/p-m3.

    Pientalojen puukattilat, PM2.5

    Puukattiloissa voidaan käyttää polttoaineena klapeja, pellettiä tai haketta. Kyseisillä polttoaineilla omakotitalon lämmittämiseen kuluu vuodessa puuta keskimäärin 20 p-m3, 10 i-m3 ja 40 i-m3, vastaavasti.

    Klapikattilalla lämmitettäessä hiukkaspäästöt ovat usein selvästi korkeammat kuin pelletti- ja hakekattiloilla. Tyypillisillä laitteilla edellä mainittu puunkäyttö aiheuttaisi klapikattilassa noin 14 kg ja pelletti-/hakekattilassa noin 2 kg PM2.5 -päästöt. Käytettäessä kattilaa ilman lämminvesivaraajaa päästöt ovat moninkertaiset.

    Maatalous, NH3

    Maatalouden ammoniakkipäästöt syntyvät lähinnä lannankäsittelystä ja epäorgaanisten lannoitteiden käytöstä. Päästöjä vähentäviä toimenpiteitä ja niiden tehokkuutta on arvioitu mm. Maa- ja metsätalousministeriön toimintaohjelmassa (2018) .

    Voimalaitokset ja teollisuus, PM2.5

    Polttolaitosten päästötasoja säädellään ympäristöluvissa, mutta laki asettaa ilmansaastepäästöjen vuosikeskiarvoille rajat, jotka tulee alittaa. Päästöraja-arvot riippuvat laitoksen tehosta ja käytetystä polttoaineesta. Alle 50 MW:n polttolaitosten päästöraja-arvot löytyvät täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130750 . Yli 50 MW:n polttolaitosten päästöraja-arvot määräytyvät ns. BAT-päätelmistä, jotka löytyvät täältä: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32017D1442&from=FI

    Isoimpien polttolaitosten päästötietoja löytyy esim. E-PRTR rekisteristä .

    Voimalaitokset ja teollisuus, SO2

    Polttolaitosten päästötasoja säädellään ympäristöluvissa, mutta laki asettaa ilmansaastepäästöjen vuosikeskiarvoille rajat, jotka tulee alittaa. Päästöraja-arvot riippuvat laitoksen tehosta ja käytetystä polttoaineesta. Alle 50 MW:n polttolaitosten päästöraja-arvot löytyvät täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130750 . Yli 50 MW:n polttolaitosten päästöraja-arvot määräytyvät ns. BAT-päätelmistä, jotka löytyvät täältä: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32017D1442&from=FI

    Isoimpien polttolaitosten päästötietoja löytyy esim. E-PRTR rekisteristä .

    Voimalaitokset ja teollisuus, NOx

    Polttolaitosten päästötasoja säädellään ympäristöluvissa, mutta laki asettaa ilmansaastepäästöjen vuosikeskiarvoille rajat, jotka tulee alittaa. Päästöraja-arvot riippuvat laitoksen tehosta ja käytetystä polttoaineesta. Alle 50 MW:n polttolaitosten päästöraja-arvot löytyvät täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130750 . Yli 50 MW:n polttolaitosten päästöraja-arvot määräytyvät ns. BAT-päätelmistä, jotka löytyvät täältä: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32017D1442&from=FI

    Isoimpien polttolaitosten päästötietoja löytyy esim. E-PRTR rekisteristä .



    Takaisin laskuriin





    Versiohistoria

    Takaisin laskuriin

    Päivityshistoria

    Päivityshistorian ylläpitoa ei vielä aloitettu



    v. 0.82 (9.12.2020)
    Korjattu kuvaajan nollaus "Tyhjennä"-painikkeen yhteydessä.

    v. 0.81 (12.12.2019)
    Ensimmäinen testiversio