IHKU-haittakustannuslaskurilla voidaan arvioida suuntaa-antavasti toimenpiteiden päästövähennyksistä seuraavat rahalliset hyödyt. Malli on tarkoitettu ensisijaisesti asiantuntijakäyttöön.


Aloita valitsemalla kunta tästä

🛈

Vuosittaisten päästöjen pysyvästä alenemisesta seuraa kuvan osoittamat rahalliset hyödyt, kun ilmansaasteiden aiheuttamat terveyshaitat vähenevät. Jos vuosittaisia päästöjä lisätään, terveyshaittojen rahalliset kustannukset kasvavat vastaavan määrän.

Päästövähennykset


Arvioi alla oleviin soluihin päästövähennyksen määrä tonneina vuodessa (t/a). Apua arviointiin saat avaamalla laskentaesimerkit tai painamalla ylälaidan "Lisätietoa"-painiketta.

Matalan päästökorkeuden lähteet

Suluissa kunnan laskennalliset päästöt vuonna 2015. Tieliikenteen päästöt sisältävät vain kunnan hoitamalla katuverkostolla tapahtuvat päästöt (eli ei maantieliikennettä). Muut matalan päästökorkeuden lähteet sisältävät kaikki kunnan rajojen sisällä syntyvät päästöt Lisätietoa saat siirtämällä kursorin kunkin sektoritekstin päälle.

Tieliikenne, katupöly, PM2.5Tieliikenteestä tulevat katupölypäästöt (pienhiukkaset). Haittakustannukset on mallinnettu kuntakohtaisesti yli 50 000 asukkaan kunnille ja ryhmien keskiarvoina kaikille kunnille, joissa on 30 000– 50 000, 10 000 – 30 000 tai alle 10 000 asukasta.


Tieliikenne, pakokaasut, PM2.5Tieliikenteestä tulevat pakokaasupäästöt (pienhiukkaset). Haittakustannukset on mallinnettu kuntakohtaisesti yli 50 000 asukkaan kunnille ja ryhmien keskiarvoina kaikille kunnille, joissa on 30 000– 50 000, 10 000 – 30 000 tai alle 10 000 asukasta.


Työkoneet, PM2.5Liikkuvat työkoneet (pienhiukkaset). Haittakustannukset on mallinnettu kuntakohtaisesti yli 50 000 asukkaan kunnille ja ryhmien keskiarvoina kaikille kunnille, joissa on 30 000– 50 000, 10 000 – 30 000 tai alle 10 000 asukasta.


Pientalojen takat ja kiukaat, PM2.5Puunpoltto lisälämmitys- ja virkistyskäyttöön asuintaloissa (pienhiukkaset). Haittakustannukset on mallinnettu kuntakohtaisesti yli 50 000 asukkaan kunnille ja ryhmien keskiarvoina kaikille kunnille, joissa on 30 000– 50 000, 10 000 – 30 000 tai alle 10 000 asukasta.


Kesämökkien takat ja kiukaat, PM2.5Puunpoltto lisälämmitys- ja virkistyskäyttöön vapaa-ajan rakennuksissa (pienhiukkaset). Haittakustannukset ovat koko Suomen keskiarvoja.


Pientalojen puukattilat, PM2.5Asuin- ja maatalousrakennusten lämmitys puukattilalla (pienhiukkaset). Haittakustannukset ovat koko Suomen keskiarvoja.


Liikenne ja työkoneet, NOXTieliikenteen ja liikkuvien työkoneiden pakokaasupäästöt (typenoksidit). Haittakustannukset ovat koko Suomen keskiarvoja.


Maatalous, NH3Maatalouden päästöt, erityisesti lannankäsittely (ammoniakki). Haittakustannukset ovat koko Suomen keskiarvoja.


Korkean päästökorkeuden lähteet

Voimalaitokset ja teollisuus, PM2.5Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten piipuista tulevat päästöt (pienhiukkaset). Haittakustannukset on laskettu keskiarvoina seuraaville alueille: PK-seutu, muut yli 50 000 asukkaan kunnat ja alle 50 000 asukkaan kunnat


Voimalaitokset ja teollisuus, SO2Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten piipuista tulevat päästöt (rikkidioksidi). Haittakustannukset ovat koko Suomen keskiarvoja.


Voimalaitokset ja teollisuus, NOXEnergiantuotanto- ja teollisuuslaitosten piipuista tulevat päästöt (typenoksidit). Haittakustannukset ovat koko Suomen keskiarvoja.


Tyhjennä





© Suomen ympäristökeskus SYKE. 2021. Versio 0.93 (Versiohistoria)

Laskentaesimerkit

Esimerkki 1: Asukaspysäköinnin hinnoittelu

Helsingin kaupunki on laatinut hiilineutraali Helsinki 2035 -toimintasuunnitelman, jossa on 147 toimenpidettä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi (Helsingin kaupunki, 2018). Useat näistä toimenpiteistä, erityisesti tieliikennettä koskevat, vaikuttavat potentiaalisesti myös ihmisten terveyteen. Yksi tällaisista toimenpiteistä on kaupungin keskustan asukkaiden pysäköintimaksujen korotus, joka vähentäisi liikennemääriä Helsingissä. Wienissä tehdyn arvioinnin (Hössinger ja Uhlmann, 2012) perusteella asukkaiden pysäköintimaksujen kaksinkertaistaminen laskisi liikennemääriä 8,8 %:n pysäköintimaksualueella (12,6 % auton omistajista Helsingissä). Tämä tarkoittaisi 1,1 %: n vähennystä Helsingin kokonaisliikenteessä.

Tässä toimenpiteessä päästövähennyksen arvio voidaan määrittää kertolaskulla oheisella tavalla niille matalan päästökorkeuden lähteille, johon toimenpide vaikuttaa:
[asukaspysäköinnin määrä*liikennemäärän lasku toimenpiteen vuoksi*päästömäärä]

Tuloksena saadaan matalan päästökorkeuden lähteiden vuosittaiset päästövähennykset, jotka voidaan syöttää työkaluun terveyshaittakustannusten selvittämiseksi:

  • Tieliikenne, katupöly, PM2,5: 0,19 tonnia/vuosi
  • Tieliikenne, pakokaasut, PM2,5: 0,40 tonnia
  • Liikenne ja työkoneet: NOx: 16 tonnia

Esimerkki 2: Puunpolton tiedotuskampanjat

Savolahti ym. (2016) on arvioinut, että kansalaisille suunnatut tiedotuskampanjat tulisijojen paremmista käyttötavoista voisivat vähentää niiden PM2,5-päästöjä 1-10 % kyseisellä alueella. Arvioimalla tässä 5 prosentin päästövähennys Helsinkiin (jossa tulisijojen päästöt 35 tonnia vuodessa), tiedotuskampanja vähentäisi päästöjä 1,8 tonnia vuodessa.

Esimerkki 3: Voimalaitoksen hiilipohjaisen kaukolämmön korvaaminen

Helsingin energiayhtiö Helen aikoo korvata hiilipohjaisen kaukolämmön uusiutuvilla ja ei-polttoperäisillä lämmönlähteillä osana tavoitettaan saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. On arvioitu, että noin 25 prosenttia Hanasaari B -voimalaitoksen tuotannosta voitaisiin korvata lämmöntalteenotolla ja lämpöpumppujen syötteellä kaukolämpöverkkoon (https://www.hel.fi/static/kanslia/energy-challenge/key-facts-and-figures-district-heating-system-in-helsinki.pdf). Se tarkoittaisi noin 1,9, 290 ja 470 tonnin vuosittaista päästövähenemää PM2,5-, SO2- ja NOx-päästöille.