Takaisin laskuriin

IHKU-Haittakustannuslaskuri

Apuja päästöjen laskemiseen

Tieliikenne, PM_2.5

Pakokaasujen hiukkaspäästöistä valtaosa on kokoluokaltaan PM_2.5 -hiukkasia. Katupöly taas sisältää lähinnä karkeita hiukkasia. Arviolta noin 8-9% katupölyn PM₁₀:stä on PM_2.5 -hiukkasia.

Pakokaasujen hiukkaspäästöjä säädellään EURO-luokituksella, jonka raja-arvot on säädetty henkilöautoilla ajokilometriä ja raskaalla liikenteellä kilowattituntia kohden. Raja-arvot löytyvät esim. täältä: Wikipedia/Euro-päästöluokitukset

Katupölyä syntyy tien, renkaiden, jarrujen ja hiekoitushiekan kulumisesta, sekä ns. resuspensiosta, kun autojen renkaat nostattavat kadulla olevaa pölyä uudelleen ilmaan. Päästöihin vaikuttaa moni tekijä, kuten säätila, nastarenkaiden määrä ja tien kunnossapito-/puhdistustoimet. Karkeasti arvioituna vuoden yli laskettu keskimääräinen PM_2.5 -päästö Suomessa olisi henkilöautoille noin 10 mg/km ja raskaalle liikenteelle 100 mg/km. Käytössä olevien päästövähennyskeinojen tehokkuutta on arvioitu esim. Suomen akatemian rahoittamassa BATMAN-hankkeessa ( Ilmansuojelulehti 1 2019 s.16-21 )

Työkoneet, PM_2.5

Työkoneiden pakokaasupäästöjä säädellään Stage-luokituksella, joka muistuttaa raskaiden ajoneuvojen EURO-luokitusta. Stage-luokkien päästöraja-arvot löytyvät mm. täältä: http://www.koneluokitus.fi/paastot.php

Työkoneluokkien nimellistehoja, kuormitusasteita ja energiankulutuksia löytyy mm. VTT:n TYKO-mallista .

Esimerkki:

Kaivinkoneen nimellisteho on 100 kW, kuormitusaste keskimäärin 0,3 ja sitä käytetään 160 tuntia kuukaudessa. 2000-luvun alun Stage II -luokan kaivinkoneella hiukkaspäästöt olisivat noin 100 x 0,3 x 160 x 12 x 0,3 = 17280 g vuodessa. Uudella Stage IV -luokan kaivinkoneella vastaavassa tilanteessa hiukkaspäästöt olisivat noin 100 x 0,3 x 160 x 12 x 0,025 = 1440 g vuodessa. Valtaosa hiukkasten kokonaismassasta on PM_2.5 -hiukkasia.

Pientalojen takat ja kiukaat, PM_2.5

Takkojen ja puukiukaiden hiukkaspäästöissä on suurta vaihtelua, riippuen laitteesta ja käyttötavasta. Keskimäärin uusissa laitteissa on pienemmät päästöt kuin vanhoissa, ja varaavissa takoissa on pienemmät päästöt kuin puukiukaissa. Kaupunkialueella varaavissa takoissa kuluu keskimäärin puuta noin 1,5 p-m3 vuodessa per talous. Maaseudulla käyttö on selvästi runsaampaa. Lämmitettäessä puukiuas kerran viikossa, vuotuinen puunkäyttö on myös noin 1,5 p-m3.

Varaavien takkojen PM_2.5 -päästöt ovat tyypillisillä suomalaisilla laitteillla noin noin 0,3-0,7 kg/p-m3 ja puukiukaiden noin 0,7-1,5 kg/p-m3.

Kesämökkien takat ja kiukaat, PM_2.5

Takkojen ja puukiukaiden hiukkaspäästöissä on suurta vaihtelua, riippuen laitteesta ja käyttötavasta. Keskimäärin uusissa laitteissa on pienemmät päästöt kuin vanhoissa, ja varaavissa takoissa on pienemmät päästöt kuin puukiukaissa. Kaupunkialueella varaavissa takoissa kuluu pilkkeitä keskimäärin noin 1,5 p-m3 vuodessa per talous. Maaseudulla käyttö on selvästi runsaampaa. Lämmitettäessä puukiuas kerran viikossa, vuotuinen puunkäyttö on myös noin 1,5 p-m3.

Varaavien takkojen PM_2.5 -päästöt ovat tyypillisillä suomalaisilla laitteillla noin noin 0,3-0,7 kg/p-m3 ja puukiukaiden noin 0,7-1,5 kg/p-m3.

Pientalojen puukattilat, PM_2.5

Puukattiloissa voidaan käyttää polttoaineena klapeja, pellettiä tai haketta. Kyseisillä polttoaineilla omakotitalon lämmittämiseen kuluu vuodessa puuta keskimäärin 20 p-m3, 10 i-m3 ja 40 i-m3, vastaavasti.

Klapikattilalla lämmitettäessä hiukkaspäästöt ovat usein selvästi korkeammat kuin pelletti- ja hakekattiloilla. Tyypillisillä laitteilla edellä mainittu puunkäyttö aiheuttaisi klapikattilassa noin 14 kg ja pelletti-/hakekattilassa noin 2 kg PM_2.5 -päästöt. Käytettäessä kattilaa ilman lämminvesivaraajaa päästöt ovat moninkertaiset.

Maatalous, NH₃

Maatalouden ammoniakkipäästöt syntyvät lähinnä lannankäsittelystä ja epäorgaanisten lannoitteiden käytöstä. Päästöjä vähentäviä toimenpiteitä ja niiden tehokkuutta on arvioitu mm. Maa- ja metsätalousministeriön toimintaohjelmassa (2018) .

Voimalaitokset ja teollisuus, PM_2.5

Polttolaitosten päästötasoja säädellään ympäristöluvissa, mutta laki asettaa ilmansaastepäästöjen vuosikeskiarvoille rajat, jotka tulee alittaa. Päästöraja-arvot riippuvat laitoksen tehosta ja käytetystä polttoaineesta. Alle 50 MW:n polttolaitosten päästöraja-arvot löytyvät täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130750 . Yli 50 MW:n polttolaitosten päästöraja-arvot määräytyvät ns. BAT-päätelmistä, jotka löytyvät täältä: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32017D1442&from=FI

Isoimpien polttolaitosten päästötietoja löytyy esim. E-PRTR rekisteristä .

Voimalaitokset ja teollisuus, SO₂

Polttolaitosten päästötasoja säädellään ympäristöluvissa, mutta laki asettaa ilmansaastepäästöjen vuosikeskiarvoille rajat, jotka tulee alittaa. Päästöraja-arvot riippuvat laitoksen tehosta ja käytetystä polttoaineesta. Alle 50 MW:n polttolaitosten päästöraja-arvot löytyvät täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130750 . Yli 50 MW:n polttolaitosten päästöraja-arvot määräytyvät ns. BAT-päätelmistä, jotka löytyvät täältä: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32017D1442&from=FI

Isoimpien polttolaitosten päästötietoja löytyy esim. E-PRTR rekisteristä .

Voimalaitokset ja teollisuus, NO_x

Polttolaitosten päästötasoja säädellään ympäristöluvissa, mutta laki asettaa ilmansaastepäästöjen vuosikeskiarvoille rajat, jotka tulee alittaa. Päästöraja-arvot riippuvat laitoksen tehosta ja käytetystä polttoaineesta. Alle 50 MW:n polttolaitosten päästöraja-arvot löytyvät täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130750 . Yli 50 MW:n polttolaitosten päästöraja-arvot määräytyvät ns. BAT-päätelmistä, jotka löytyvät täältä: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32017D1442&from=FI

Isoimpien polttolaitosten päästötietoja löytyy esim. E-PRTR rekisteristä .

Terveyshaittojen kustannuksista

Vaikka IHKU-malli laskee myös sairastumisiin liittyviä haittakustannuksia, muodostavat ennenaikaisten kuolemien kustannukset valtaosan kokonaisuudesta. Alkuperäisessä hankkeessa käytettiin ennenaikaiselle kuolemalle kahta VOLY- (Value of Life Year) ja yhtä VSL (Value of Statistical Life) -arvoa (Alla VOLY1, VOLY2, VSL1). Arvot ovat samoja mitä on käytetty monissa merkittävissä eurooppalaisissa tutkimuksissa (EEA 2009, EEA 2014, CAFE 2005), jotta IHKU-mallin tulokset olisivat vertailukelpoisia niiden kanssa. Arvot ovat alun perin Euroopan komission NewExt -tutkimuksesta vuodelta 2000. Siinä selvitettiin ihmisten halukkuutta maksaa kuolemanriskin pienestä alenemisesta joko välittömästi tai 70 vuoden iässä. Kyselyistä johdettiin sekä tilastollisen elinvuoden että elämän hinta. Käytettäessä arvoja myöhemmissä tutkimuksissa (myös IHKUssa) VOLY ja VSL -luvut on inflaatiokorjattu, mutta niissä ei ole huomioitu tulotason kasvun vaikutusta ihmisten maksuhalukkuuteen. IHKU-loppuraportissa todettiin, että korjaamalla arvot tulotason muutoksella, ne olisivat vajaa 60 % nyt käytettyjä korkeammat. Tämä tarkoittaa, että mallissa käytettyjä terveyshaittakustannuksia voidaan pitää aliarvioina. Lisäksi useissa uudemmissa tutkimuksissa erityisesti VSL-arvot ovat olleet huomattavasti IHKUssa käytettyjä korkeampia. OECD:n (2012) tekemässä meta-analyysissä suositellaan EU-maille keskimäärin 3,6 milj. USD VSL-arvoa (vuoden 2005 rahassa). Muutettuna nykyrahaksi ja suhteutettuna Suomen tulotasoon tämä olisi selvästi enemmän. Yhteispohjoismaisessa hankkeessa (päivitys tutkimukseen Lindhjem et al. 2011) ollaan parhaillaan selvittämässä Pohjoismaille sopivaa VSL -arvoa. Hankkeen alustavaa tulosta 3,5 milj. € on käytetty KuntaIHKU-laskurin oletuksena tilastolliseksi elämän hinnaksi (VSL).

Lähteet:

Takaisin laskuriin

Takaisin laskuriin

Päivityshistoria